23.
päivä sain vihdoin napattua itseäni niskasta kiinni ja lähdin Herediasta.
Vaikka Heredia ei mun matkan kohokohtiin kuulunutkaan, tykkäsin kuitenkin
kaupungista. Siellä oli nuorekas ilmapiiri, koska kaupungissa asuu paljon opiskelijoita
ja paikkana se ei ollut yhtä kaoottinen kuin San José. Ulkonäöltä sitä voisi
ehkä kuvailla San Joséksi minikoossa. Löysin sieltä muutaman kivan ”ropa
americanan” eli kirpparin, joista mukaan tarttui nättejä toppeja ja shortsit
rinkan täytteeksi. En voinut vastustaa halpoja hintoja. Oli myös
vähän erilaista asua host-perheessä, koska sitähän se käytännössä oli, kun
Arskan kotona asuin. Perhe oli mukava, vaikka kumpikaan vanhemmista ei puhunut
englantia. Sain aina nälän yllättäessä ottaa kaapista ruokaa ja käyttää
tietokonetta ja he käskivät mun olla kuin kotonani.
Seuraavaa
kohdetta olin harkinnut pitkään. Tiesin, että halusin Guanacasteen, Tyynenmeren
rannikon pohjoisosaan, mutta se on täynnä rantoja jokaiseen makuun, joten
päätös oli hankala. Päädyin kuitenkin Santa Teresaan, koska sen sanotaan olevan
yksi Costa Rican parhaista surffikohteista. Herediasta mun piti ottaa bussi San
Joséhen, San Josésta bussi Puntarenakseen, Puntarenasissa taksi satamaan ja
satamassa astua lauttaan. Lauttamatka kesti pari tuntia. Onneksi oli taas
kauniita maisemia, joita ihailemalla pystyin viihdyttämään itseäni. Lautta
saapui Playa Naranjoon, mistä oli vielä matkaa Santa Teresaan. Piti vielä matkustaa
kahdella eri bussilla, ennen kuin pääsin perille. Santa Teresaan
savuttuamme astuin ulos bussista ja kysyin kuskilta, että mistä voin ottaa
taksin Mini Hosteliin. Bussikuski sanoi, että älä suotta ota taksia, vaan tule
vain takaisin bussin kyytiin, niin olet kohta Mini Hostelin luona. Kävipä kätevästi!
Santa Teresa olikin niin pieni paikka, että taksin ottaminen olisi ollut ihan
älytöntä. Mutta enhän mä sitä voinut etukäteen tietää. Mini Hostellissa oli
hyvin tilaa ja sain sängyn 10 dollarin dormista, jossa nukkui mun lisäksi vain
yksi israelilainen jätkä. Tyyppi oli tosi mukava ja välillä saatettiin jakaa
jointti hostellin riippumatoilla hengaillen. Se jopa kysyi kerran, että
haluaisinko olla sen tyttöystävä :D Mini Hostel oli muutenkin tosi kiva paikka,
siellä kaikki ottivat rennosti ja mäkin usein hengailin siellä pelkässä topissa
ja bikinialaosassa, vaikka missään muussa paikassa se ei ehkä olisi tuntunut
luonnolliselta… Varsinkaan Suomessa :D
 |
| Laivamatkan maisemaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti